Hiekkalaatikon laidalta

Hiekkalaatikot eivät ole Helsingissä vielä jäätyneet. Tänään tein kolmen lapsen kanssa noin kuutiollisen hiekkakakkuja, leikittiin sirkusta ja pelattiin päivän sählyottelu. Illalla lähdettiin vielä koko perhe taskulamppujen kanssa ihmettelemään, miltä pimeä syksy näyttää.
Kevät, kesä ja syksy ovat menneet yhdessä hujauksessa. Hoitovapaa vie mennessään.

Nyt, alkavan kirkolliskokousviikon kynnyksellä, kun lapset on juuri saatu nukkumaan, käännän ajatukseni kohti Turkua ja toivon sinne antoisaa, eteenpäinkatsovaa ja rakentavaa työskentelyrupeamaa. Jätän edustuksen tältäkin syksyltä varaedustajalle. Dos. Kari Latvus kuluttaa penkkiä oikein mallikkaasti. Katsotaan, mikä on tilanne ensi keväänä.

Herran haltuun!

Hiekkalaatikolta toiselle

Marraskuun kirkolliskokousviikosta tuntuu olevan ikuisuus ja paperitkin ovat kaivautuneet talviunilleen. Ensi viikolla kuitenkin kokoonnumme Kuopioon yleisvaliokunnan kaksipäiväiseen kokoukseen ruotimaan

1. kasteopetuksen vahvistamista ja rippikoulun varhentamista koskevaa aloitetta, jota olemme jo paljon työstäneet sekä
2. Porvoon hiippakuntavaltuuston aloitetta "Valtion vastuu vanhojen kirkollisten rakennusten ylläpidosta”, josta on käyty vasta alustavaa keskustelua.

Kevään istuntoviikko vierähtää minun osaltani hoitovapaalla kolmen alle kouluikäisen lapsen seurassa. Rapaa roiskuu työn touhussa varmaan yhtä paljon kuin kirkolliskokouksessa, hiekkalaatikko vain vaihtuu toisennäköiseksi.
Eikä harmita jäädä pois, kun tiedän että mainio varaedustajani Kari Latvus on lapioineen valmis hyppäämään mukaan Turun leikkikentän tiimellykseen.

Lähtötunnelmia

Niin päättyi viikko Turussa. Tiukalla paahtamisella saatiin nelivuotiskertomus pakettiin ja hyväksyttyä kirkollisten rakennusten suojelua koskevat säädökset, mietintö hautaan siunaamisen maksullisuudesta (ei maksullista edelleenkään)  sekä viittomakielinen kodinsiunauksen kaava.
Kuhinaa herätti eniten klo 11.10-11.15 tauon tapahtumat. Jaakko Löytty kajautti hennolla äänellään

Katso niitä, jotka taasen käyvät levolle ruuatta,
joita huomispäivän kauhut yhä pitävät valveilla.
Näytä meille tehtävämme, näytä veljemme kärsivä,
ohjaa ymmärryksen teille, murra tahtomme ylpeä.
Herra kuule, Herra kuule, Herra, kuule rukouksemme!
(SV 306:2)

ja kehotti edustajia, jotka haluavat liittyä tämän rukouksen sanoin vetoomukseen turvapaikanhakijoiden puolesta, siirtymään kohti sivupöytiä. Saimme kerättyä kaiken kaikkiaan 37 kirkolliskokousedustajaa.
Kaikki lähti liikkeelle eilen illalla , kun kaksi Changemaker-verkoston jäsentä otti meihin kirkolliskokousedustajiin yhteyttä ja kysyi, voisimmeko tehdä asian eteen jotain.
Niinpä pitkällisten keskustelujen, sorvaustuokioiden ja kiivaidenkin näkökantojen vaihdon jälkeen lopputuloksena syntyi tämä ponnistus.
Olemme toimittaneet sen Changemakereille. Sulkekaamme nälkälakossa olevat miehet sekä asiassa valtaa käyttävät rukouksiimme. Tähän oli hyvä päättää tämä kirkolliskokousviikko.

Voittoja, osavoittoja ja osanottoja (8.11.)

Kirkon toiminta- ja talousarvio saatiin hyväksyttyä juuri ennen lounasta. Kävimme vielä kerran taistoon, jotta kirkkohallituksessa suunniteltaisiin ja resursoitaisiin paremmin rippikoulu- ja nuorisotyön verkkopalvelu tuleville vuosille. Linkin takaa löytyvän puheenvuoron kautta saat perushahmon siitä, mistä nyt oli kyse.
Lyhesti sanoen esitys olisi siirtänyt HEV-hankkeen määrärahoista 80 000 euroa Kirkon kasvatus ja perheasioiden (KKP) määrärahoihin vuodelle 2013, sekä 50 000 euroa vastaavasti vuodelle 2014 sekä varata kirkon rippikoulu ja nuorisotyön verkkotyön hoitamista varten 50 000 euron määrärahavarauksen KKP:n määrärahoihin vuodelle 2015. Tarkoituksena oli välittää viesti siitä, että kirkon on hoidettava tonttinsa verkossa nuorten suhteen aivan erityisen hyvin.
Äänestystulos 55 ("Talousvaliokunta") - 49 ("Siukonen") - 5 (tyhjää) ei vienyt esitystä läpi, mutta lähetti vahvan tahdonilmauksen siitä, että tämä asia on syytä saattaa kuntoon. Osanottoja sateli runsaasti, mutta myös rohkaisuja. Useampi edustaja sanoikin tauolla, että kirkkohallituksen täysistunto ottaa tämän nyt työstettäväkeen. Täytyy luottaa, että tämä osavoitto johtaa toivottuun lopputulokseen nuorten parahaaksi.
Talousarvion ja toimintasuunnitelman yhteydessä äänestettiin myös Sammeli Juntusen tekemästä sisällöllisestä muutosesityksestä, jolla olisi suunnattu mm. Kirkon tiedotuskeskuksen toimintaa. Lisää voit lukea tästä Kotimaa24:n jutusta.

Päivän todellinen voitto oli Valtakunnallisen isospankin perustamista käsittelevän mietinnön hyväksyminen. Siitä annettu mietintö antaa eväitä valtakunnallisesti yhteisten isostoiminnan opetussuunnitelman perusteiden määrittelyyn, mahdollistaa uudentyyppisen "kristillisen kulttuurivaihdon" ja synnyttää verkkopalvelun, jolla isosia ja isostoimintaan liittyviä ajatuksia vaihdetaan. Tätä kaikkea kirkkohallitus ryhtyy valmistelemaan niin, että nuoret saavat itse olla valmistelussa ja toteutuksessa mukana.

Päivän yllätys oli kirkon työmarkkinalaitoksen johtavan kirkkoneuvoksen vaali, jossa valitsijamiehet esittivät, että virantäyttö palautettaisiin kirkkohallitukselle uudelleenvalmisteltavaksi. Suljetuin ovin käsitelty asia herätti kyllä keskustelua, mutta ei vastaesityksiä, joten päätös syntyi ilman sen kummempia äänestelyjä.

Iltapuhteina pohdimme Changemaker-verkoston yhteydenottoa, jossa he kysyivät meiltä kirkolliskokousedustajilta, mitä voisimme tehdä nälkälakossa olevien turvapaikanhakijoiden hyväksi. Vaikka asia on kovin monitahoinen ja vaikea, ainakin osaamme asian puolesta rukoilla. Tästä sitten seuraavassa blogimerkinnässä lisää.

Kyrie Eleison

Kirkon nelivuotiskertomuksen näkymä kirkon todellisuudesta kirvoitti valtaisan määrän puheenvuoroja. Eikä perille päästy tänä iltana. Keskustelussa käytettiin huikean hienoja puheenvuoroja, ja sitten niitä, jotka eivät olleet niin huikeita. Oikeastaan nyt kun kuuntelen itseäni salin hiljettyä, tunnen olevani surullinen kahdesta asiasta: Monissa puheenvuoroissa käännettiin katseet pois siitä, mitä ihan tavalliset ihmiset kirkosta ajattelevat ja miten heitä voitaisiin kohdata heidän lähtökohdistaan ja elämänkysymyksistään käsin, sekä siitä. miten herkässä onkaan toisen uskon tai vakaumuksen kyseenalaistaminen.

Mutta toivoa on, sekä kirkolla että meillä kaikilla. Ja Jumalan rakkaus on suurempi kuin uskallamme kuvitellakaan. Herra armahtakoon meitä toinen toisiltamme, kun huomenna jatkamme keskustelua.

Sähköistä äänestystä ei ennen paruusiaa

Tänään jatkettiin rakennemuutoskeskustelua ja tahkottiin valiokuntamietintöjä. Parhaillaan on meneillään kirkkohallituksen kyselytunti, johon minäkin olen jättänyt etukäteen kolme kysymystä. Valiokuntamme tuotokset Valtakunnallisesta isospankista (esitetään lähetettäväksi kirkkohallitukselle toimenpiteitä varten) ja "Tutkimushankkeesta yhteisöllisesti vaikuttavimpien kirkon matalan kynnyksen toimintatapojen selvittämiseksi" (esitetään raukeamaan) on jätetty pöydille. Myös muilta valiokunnilta on alkanut tulla tavaraa, mm: Kodin siunaamisen viittomakielinen käännös, kirkkolain muuttaminen kirkollisten rakennusten suojelua koskevien säännösten muuttamisesta, kielivaikutusten arvioiminen rakennemuutoksen yhteydessä ja kirkon kielistrategian laatiminen sekä kirkolliskokouksen työjärjestyksen uudistaminen -mietinnöt pääsevät päätösnuijan alle.

Jätin kirkkohallituksen kyselytunnille ennakkoon kolme kysymystä, joihin saadut vastaukset yritän tiivistää tähän parhaani mukaan:

1. Seurakuntavaalit 2014

Vaalisäännökset, (Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja):
- Kirkon vaalisäännösten uudistaminen on työn alla.
- Työajankäytön realiteetit ja Kirjuri ovat viivästyttäneet säännösmuutosten valmistelua, koska ne linkittyvät kirjurin suoraan käyttöönottoon
- Odotettavissa on, että säännösten valmistelu saadaan valmiiksi ensi vuonna.

Sähköinen äänestys, (Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja)
- Kirkon vaalisäännökset noudattavat yleisiä vaalisäännöksiä ja -periaatteita, ts.sitä, mitä kuntavaaleista ja eduskuntavaaleista säädetään. Keskeisiä periaatteita ovat vaalien välittömyys merkitsee, että äänestetään suoraan sitä henkilöä, jonka haluaa valituksi sekä salassapitoperiaate. Sähköinen äänestys asettaa kysymyksiä, voidaanko näiden periaatteiden toteutuminen taata sähköisessä äänestyksessä.
- Kuntavaalin sähköisen äänestämisen kokeilu epäonnistui kuntavaaleissa ja hallitus kirjasi, että se jättää asian kehittämisen ja jää seuraamaan kansainvälistä kehitystä.
- Viime vuonna kirkkohallitus teki vastaavan linjauksen, ettei kehittämistä jatketa ja asian kehittymistä muualla seurataan.

Tulevat vaalit ja niihin liityvät tavoitteet suhteessa nuoriin, (Viestintäpäällikkö Tuomo Pesonen):
- Seurakuntien virastokollegio nimittää vaalityöryhmän ensi kuussa. Työryhmät pääsevät työhösä laajamittaisesti ensi keväänä.
- Tietojärjestelmien osalta on tavoitteena uudistaa nykyisiä järjestelmiä, ei hankkia uusia. Yhteistä vaalikonetta käytetään.
- Edellisissä vaaleissa opittiin, että ennakkoäänestyspaikat ovat merkittävässä roolissa. Nuorten aktivoimisessa paikallisseurakunnat ovat merkittävässä roolissa.
- Yhteisessä kampanjassa tuskin on tällä kertaa erityistä nuorisopainotusta
- Kirkon nelivuotiskertomus kertoo hyvin, missä ja miten nuoret tavoitetaan, joten tämän pohjalta kampanja suunnataan merkittäviltä osin verkkoon.

2. Monimuotoisuuden edistäminen kirkon työyhteisöissä (Kirkkoneuvos Pekka Huokuna)
- Monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta edistävä työryhmä ei ole aloittanut vielä työtään. Jäseniä on nimetty, mutta resurssien puutteessa ei olla vielä päästy vauhtiin.
- Saavutettavuusohjelma on yksi vastaus tähän, ja se julkistettiin lokakuussa. Sen perusperiaate on poistaa osallisuuden esteitä, toimijoina ovat seurakuntalaiset. Saavutettavuus on myös yhdenvertaisuuden edistämistä. Saavutettavuusohjelman periaatteet pätevät myös maahanmuuttajien ja muiden ryhmien osallisuuden vahvistamiseen.

3. Ihmisoikeusasiat ja eettiset kannanotot kirkossa (Kirkkoneuvos Pekka Huokuna)
- Kirkon ihmisoikeusneuvottelukunnan päättymisessä oli kyse neuvottelukunnan sisäisestä pohdinnasta. KION:ssa mietittiin, miten ihmisoikeusasioita voitasiin parhaiten edistää, kun asiantuntijat eivät kokeneet työskentelyä mielekkäänä. Kun Ihmisoikeus- ja rauhantyön sihteerin työ päättyi, ei myöskään tarvittavia valmisteluresursseja KION:n käyttöön olisi löytynyt.
- Jumalanpalvelus ja yhteiskunta hoitaa nykyään KION:n perustehtäviin kuuluneiden asioiden valmistelua. Ihmisoikeusfoorumit järjestetään kerran vuodessa, ja niissä voidaan nostaa esiin ajankohtaisia ihmisoikeuskysymyksiä.
- Vaativin KION:lta jäänyt tehtävä on kirkon omien sisäisten kysymysten käsittely. Niiden tarkasteluun pitäisi löytää kirkon ulkopuolinen yhteistyötaho. Asiasta on käyty neuvotteluja kahden tahon kanssa, mutta taloudellisia resursseja toteutukseen ei ole vielä löytynyt.
- Kirkolla on edustus eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston yhteydessä toimivan Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunta, jossa pysyviä jäseniä, mm. Petri Merenlahti KUA:sta.

Muut kysymykset kiertelivät mm. Kirkon eläkärahaston, HEV-hankkeen toteutumisen arvioinnin sekä kristillisen joogan (kyllä, luit oikein) ympärillä.
Vaikka osa vastauksista omiin kysymykiini jäi varsin yleiselle tasolle, pidän kyselytuntia tärkeänä kanavana nostaa asioita näkyville. Ehkä joku jäi miettimään, että ensi vuonna tarvitsisi tehdä jotain 2014 seurakuntavaalien suhteen, ja ettei sähköisen äänestystä kannata odotella ennen paruusiaa.
Ehkä joku osaa tämän jälkeen heittää ihmisoikeuspalloja Kirkon Jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikölle ja ehkä ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuustyöryhmä vihdoin perustetaan.

Tässä toivossa marssin syömään ja odottamaan klo 18 alkavaa täysistuntoa, jossa toivon mukaan päästään vihdoin kirkon nelivuotiskertomuksen kimppuun.

"Pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus"

Tiistaihin mahtui runsaasti täysistuntoja, valiokuntatyötä ja paljon päivittelyä. Lapsiasiainvaikutusten arviointi lähetettiin valiokuntaan suopein lähetekeskutelun sanoin. Käytin teemaan liittyen lyhyen puheenvuoron, jossa kannustin valiokuntaa linjaamaan konkreettisia malleja kirkkohallituksen ja hiippakuntien suhteen sekä vinkkasin Luterilaisen maailmanliiton nuorten laatimaan materiaaliin "A Church of Ideas: a Workbook for Youth Participation", johon on kiitettävästi koottu nuorten osallisuuden teologisia perusteita sekä esitelty LML:n jäsenkirkkojen ratkaisumalleja eri puolilta maailmaa.

Iltapäivällä vuorossa oli sisäministeri Päivi Räsäsen vierailu. Valtioneuvoston iltapäiväkahveilla on tervehdyspuheiden muodossa perinteisesti vaihdettu ajatuksia valtioneuvoston ja kirkon ajankohtaisista teemoista. Ministeri nosti puheessaan esiin kolme asiaa: turvapaikanhakijat, eutanasian ja abortin.
Kolme järeää teemaa, ja sellaisin retorisin ilotulituksin, että kahvihetki vierähti vilkkaan keskustelun siivittämänä. (ks. tästä puhe kokonaisuudessaan) En halua tässä puida eutanasia- tai aborttikysymyksiä, mutta olin iloisesti yllättynyt, että ensimmäinen ministerin kolmesta asiasta oli  kaksi kuukautta nälkälakossa olleiden afgaanimiesten tilanne, josta papitkin kuukausi sitten osoittivat mieltään.

Merkittävää oli, että ministeri asettui kannustamaan kirkkoa ilmaisemaan mieltään ja etsimään uusia väyliä asiassa lainaten Martin Luther Kingin kuuluisaa lausahdusta: "Pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus."

Muutoin nälkälakkoon liittyvä viesti oli valitettavan paljon vanhaa virttä siitä, ettei ministeriön ohjaus ulotu yksittäistapauksiin, vaan valitusprosessi etenee omaa polkuaan.

Tästä huolimatta pidän merkittävänä edistysaskeleena sitä, että ministeri nosti asian esiin ja näin avoimesti ilmoitti, että on syytä arvioida, tukeeko kansallinen lainsäädäntömme niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kannalta inhimillistä ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa.
Kun kävimme luovuttamassa pari viikkoa sitten 385 papin allekirjoittaman  vetoomuksen, ministeri Räsänen lupasi ottaa haasteen vastaan inhimillisemmän maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi. Nyt jäämme odottamaan konkreettisia toimia, tärkeimpänä asiana kriisimaihin käännyttämisen lopettaminen. Työ jatkukoon.

Tiistaita leimasi keskustelun runsaus: seurakuntauudistuksen etenemistahtia spekulointiin käytävillä, ministerin puhetta analysointiin kahvilla ja valiokunnissa pyöriteltiin mietintöjä.  Keskiviikosta on tulossa maraton-keskustelujen päivä, koska agendalla on sekä rakenneuudistuksen lähetekeskustelun jatko että kirkon nelivuotiskertomus.

ps. Jos olet toimetonna keskiviikkona 7.11. Helsingissä n. klo 17 maissa, ota ihmeessä osaa nälkälakon tukitempaukseen: Ihmisketju nälkälakkolaisten tukemiseksi.