Sähköistä äänestystä ei ennen paruusiaa

Tänään jatkettiin rakennemuutoskeskustelua ja tahkottiin valiokuntamietintöjä. Parhaillaan on meneillään kirkkohallituksen kyselytunti, johon minäkin olen jättänyt etukäteen kolme kysymystä. Valiokuntamme tuotokset Valtakunnallisesta isospankista (esitetään lähetettäväksi kirkkohallitukselle toimenpiteitä varten) ja "Tutkimushankkeesta yhteisöllisesti vaikuttavimpien kirkon matalan kynnyksen toimintatapojen selvittämiseksi" (esitetään raukeamaan) on jätetty pöydille. Myös muilta valiokunnilta on alkanut tulla tavaraa, mm: Kodin siunaamisen viittomakielinen käännös, kirkkolain muuttaminen kirkollisten rakennusten suojelua koskevien säännösten muuttamisesta, kielivaikutusten arvioiminen rakennemuutoksen yhteydessä ja kirkon kielistrategian laatiminen sekä kirkolliskokouksen työjärjestyksen uudistaminen -mietinnöt pääsevät päätösnuijan alle.

Jätin kirkkohallituksen kyselytunnille ennakkoon kolme kysymystä, joihin saadut vastaukset yritän tiivistää tähän parhaani mukaan:

1. Seurakuntavaalit 2014

Vaalisäännökset, (Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja):
- Kirkon vaalisäännösten uudistaminen on työn alla.
- Työajankäytön realiteetit ja Kirjuri ovat viivästyttäneet säännösmuutosten valmistelua, koska ne linkittyvät kirjurin suoraan käyttöönottoon
- Odotettavissa on, että säännösten valmistelu saadaan valmiiksi ensi vuonna.

Sähköinen äänestys, (Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja)
- Kirkon vaalisäännökset noudattavat yleisiä vaalisäännöksiä ja -periaatteita, ts.sitä, mitä kuntavaaleista ja eduskuntavaaleista säädetään. Keskeisiä periaatteita ovat vaalien välittömyys merkitsee, että äänestetään suoraan sitä henkilöä, jonka haluaa valituksi sekä salassapitoperiaate. Sähköinen äänestys asettaa kysymyksiä, voidaanko näiden periaatteiden toteutuminen taata sähköisessä äänestyksessä.
- Kuntavaalin sähköisen äänestämisen kokeilu epäonnistui kuntavaaleissa ja hallitus kirjasi, että se jättää asian kehittämisen ja jää seuraamaan kansainvälistä kehitystä.
- Viime vuonna kirkkohallitus teki vastaavan linjauksen, ettei kehittämistä jatketa ja asian kehittymistä muualla seurataan.

Tulevat vaalit ja niihin liityvät tavoitteet suhteessa nuoriin, (Viestintäpäällikkö Tuomo Pesonen):
- Seurakuntien virastokollegio nimittää vaalityöryhmän ensi kuussa. Työryhmät pääsevät työhösä laajamittaisesti ensi keväänä.
- Tietojärjestelmien osalta on tavoitteena uudistaa nykyisiä järjestelmiä, ei hankkia uusia. Yhteistä vaalikonetta käytetään.
- Edellisissä vaaleissa opittiin, että ennakkoäänestyspaikat ovat merkittävässä roolissa. Nuorten aktivoimisessa paikallisseurakunnat ovat merkittävässä roolissa.
- Yhteisessä kampanjassa tuskin on tällä kertaa erityistä nuorisopainotusta
- Kirkon nelivuotiskertomus kertoo hyvin, missä ja miten nuoret tavoitetaan, joten tämän pohjalta kampanja suunnataan merkittäviltä osin verkkoon.

2. Monimuotoisuuden edistäminen kirkon työyhteisöissä (Kirkkoneuvos Pekka Huokuna)
- Monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta edistävä työryhmä ei ole aloittanut vielä työtään. Jäseniä on nimetty, mutta resurssien puutteessa ei olla vielä päästy vauhtiin.
- Saavutettavuusohjelma on yksi vastaus tähän, ja se julkistettiin lokakuussa. Sen perusperiaate on poistaa osallisuuden esteitä, toimijoina ovat seurakuntalaiset. Saavutettavuus on myös yhdenvertaisuuden edistämistä. Saavutettavuusohjelman periaatteet pätevät myös maahanmuuttajien ja muiden ryhmien osallisuuden vahvistamiseen.

3. Ihmisoikeusasiat ja eettiset kannanotot kirkossa (Kirkkoneuvos Pekka Huokuna)
- Kirkon ihmisoikeusneuvottelukunnan päättymisessä oli kyse neuvottelukunnan sisäisestä pohdinnasta. KION:ssa mietittiin, miten ihmisoikeusasioita voitasiin parhaiten edistää, kun asiantuntijat eivät kokeneet työskentelyä mielekkäänä. Kun Ihmisoikeus- ja rauhantyön sihteerin työ päättyi, ei myöskään tarvittavia valmisteluresursseja KION:n käyttöön olisi löytynyt.
- Jumalanpalvelus ja yhteiskunta hoitaa nykyään KION:n perustehtäviin kuuluneiden asioiden valmistelua. Ihmisoikeusfoorumit järjestetään kerran vuodessa, ja niissä voidaan nostaa esiin ajankohtaisia ihmisoikeuskysymyksiä.
- Vaativin KION:lta jäänyt tehtävä on kirkon omien sisäisten kysymysten käsittely. Niiden tarkasteluun pitäisi löytää kirkon ulkopuolinen yhteistyötaho. Asiasta on käyty neuvotteluja kahden tahon kanssa, mutta taloudellisia resursseja toteutukseen ei ole vielä löytynyt.
- Kirkolla on edustus eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston yhteydessä toimivan Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunta, jossa pysyviä jäseniä, mm. Petri Merenlahti KUA:sta.

Muut kysymykset kiertelivät mm. Kirkon eläkärahaston, HEV-hankkeen toteutumisen arvioinnin sekä kristillisen joogan (kyllä, luit oikein) ympärillä.
Vaikka osa vastauksista omiin kysymykiini jäi varsin yleiselle tasolle, pidän kyselytuntia tärkeänä kanavana nostaa asioita näkyville. Ehkä joku jäi miettimään, että ensi vuonna tarvitsisi tehdä jotain 2014 seurakuntavaalien suhteen, ja ettei sähköisen äänestystä kannata odotella ennen paruusiaa.
Ehkä joku osaa tämän jälkeen heittää ihmisoikeuspalloja Kirkon Jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikölle ja ehkä ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuustyöryhmä vihdoin perustetaan.

Tässä toivossa marssin syömään ja odottamaan klo 18 alkavaa täysistuntoa, jossa toivon mukaan päästään vihdoin kirkon nelivuotiskertomuksen kimppuun.