Aamulla lähetekeskustelu jatkui kirkkoon kuulumattomien hautaansiunaamistoimituksen maksullisuus -aloitteesta. Monenlaisia tärkeitä näkökohtia on noussut esiin (kiitos myös kaikille asiaa kommentoineille!).
Näin kärkeen on jälleen syytä todeta, että tässä ei siis päätetä siitä, mitä seurakunta veloittaa hautauspalvelusta: nämä kulut ovat lakisääteisesti samat kaikille kansalaisille. Siunaustoimituksesta kuitenkin koituu seurakunnille vuositasolla merkittäviä kuluja, joita yhteisövero-osuus ei kata. Kirkkoon kuulumattomien hautaan siunaamisten osuus on kymmenen prosenttia kaikista vuoden aikana toimitetuista hautaan siunaamisista. Aloite itsessään nousee siitä horisontista, että kirkkoon kuulumattomien osuus kristillisissä hautaansiunaamisissa on kasvussa. Mainittakoon myös että ei-kristillisten hautaamisten määrä puolestaan vähenee. Lähetekeskustelu asiasta on edelleen kesken, mutta salipuheenvuorojen perusteella asia edennee yleisvaliokuntaan, jolle perustevaliokunta antaa lausuntonsa. Näyttäisi myös siltä, että päätavoitteeksi nousee yhtenäisen ohjeistuksen laatiminen villien käytäntöjen karsimiseksi. Tästä kerron sitten kun asia etenee.
Mika Aspinen kutsui lounaan yhteydessä koolle muutoksentekijäverkostoa (ei mikään virallinen nimi) sekä kaikkia asiasta kiinnostuneita. Ajatuksena oli esittäytyä, käydä vapaata keskustelua siitä, miltä alkava kirkolliskokous itse kunkin näkökulmasta näyttää ja miettiä, mitä yhteisiä nimittäjiä näin väljästi koollekutsutulla ryhmällä voisi olla. Omasta näkökulmastani kerroin tavoitteen erilaisten raja-aitojen ja ennakkoluulojen purkamisesta. Niitä tuntuu syntyvän täällä turhan paljon ja suurilta osin vain siksi, etteivät edustajat vielä oikein ole tutustuneet riittävästi toisiinsa. Merkkejä on kuitenkin siitä, että vuoropuhelu etenee hyvään suuntaan.
Tämän enempää en osaa tapaamisesta kertoa, kun minun ja monen muun piti poistua jo vähän esittäytymisen jälkeen valiokuntatyöskentelyyn. (edit. lue lisää Kirsi ja Heikki Hiilamon blogista lisää tästä!)
Parhaillaan käynnissä on kirkkohallituksen jäsenten vaali valitsijamiesten ehdotuksen pohjalta. Maallikkojäseniksi valittaneen Marjaana Perttula (Turun arkkihpk), Riitta Alaja (Tampereen hpk), Esa Koukkari (Oulun hpk), Risto Rasimus (Mikkelin hpk), Åsa A. Westerlund (Porvoon hpk), Veikko Väisänen (Kuopion hpk), Johannes Leppänen (Lapuan hpk), Sami Ojala (Helsingin hpk) ja Outi Nokso-Koivisto (Espoon hpk). Pappisjäseniksi valitsijamiehet esittivät Eija Nivalaa (Oulun hpk) sekä Tapio Seppälää (Turun arkkihpk).
Valitsijamiesten perusteena pappisjäsenen paikan suhteen oli piispajäsenten jakauma, etteivät piispa- ja pappisjäsenet tulisi samasta hiippakunnasta ja vieläpä niin, ettei pappisjäsen olisi samasta hiippakunnasta kuin edelliskauden piispajäsen. Valitsijamiesten puheenjohtaja piispa Peura esitti hartaan toiveen, että pappispaikan rotaatio kirjattaisiin kirkkolain kodifiointiprosessissa ylös, jottei asiasta tarvitsisi vääntää jatkossa.
Valiokunnassa kävimme alustavaa keskustelua edustaja-aloitteista, mutta kerron näistä sitten lähetekeskustelun yhteydessä enemmän. Twiitannen kohta kirkkohallituksen jäsenten vaalin tuloksen.
Hei, kiva seurata keskustelua blogisi välityksellä (nyt tosin taitaa olla jo istuntoviikko takana ja pillit pussissa)!
VastaaPoistaMainitset, että hautaansiunaamistoimituksen maksullisuus -aloitteen valiokuntakäsittelyn päätavoitteeksi näyttää nousevan yhtenäisen ohjeistuksen laatiminen villien käytäntöjen karsimiseksi. Olisi erittäin suotavaa, ettei asia jää käsien pesemisen asteelle ja siunaamispäätöstä koskevaa ratkaisua jätetä edelleen yksittäisten pappien varaan. Se olisi vastuun siirtoa asiassa, joka käytännön tasolla saa monen kirkon palveluksessa olevan papin raapimaan päätään.
Niin kuin myös kirjoitat, keskustelua huomattavasti häiritsee se, että siinä menee erittäin helposti sekaisin monta asiaa:
Hautaustoimilain mukaisen hautapaikan osoittaminen (kaikille sama) ja toisaalta kirkkolain ja -järjestyksen määrittelemä (uskonnollinen) hautaan siunaamisen toimitus.
Tuon jälkimmäisen eli uskonnollisen toimituksen osalta menee puolestaan sekaisin hautaan siunaamisen sakramentaali eli sakramentteihin kytkeytyvä pyhä toimitus (toimitetaan kaikissa perinteisissä kirkkokunnissa vain kastetuille kirkon jäsenille) ja toisaalta rukoushetki vainajan omaisten kanssa/puolesta, jossa esirukoillaan myös vainajan puolesta ja kiitetään hänen elämästään. Tämä rukoushetki ei (yleisesti ottaen) kysy kirkon jäsenyyttä, vaan se toimitetaan pyydettäessä esirukouspalveluksena.
Suomen evankelis-luterilaisella kirkollakin on jo olemassa rukoushetken kaavoja, joita tällaisessa tlanteessa voi käyttää (esim. surukodissa, hautaan laskettaessa jne.). Mistään näistä uskonnollisista toimituksista ei ole perinteisesti pyydetty eikä peritty mitään maksua vaan ne on katsottu osaksi kirkon ominta tehtävää.
Se, että rukoushetki samastetaan hautaan siunaamisen sakramentaalin kanssa on kenties kansallisen historian painolastia - kun "kaikki" ovat olleet kirkon jäseniä ja myös siunattu hautaan tämän mukaisesti - ja tämä valitettavasti nyt sotkee monien ajattelua pahasti.
Mielenkiinnolla odotan mitä valiokunnat asiassa täysistunnolle esittävät!